Näin mun pomo ilmoitti mulle pari viikkoa sitten. Ja ensimmäisenä mielessä pyörähti Sinkkuelämää-sarjan blogit ja kaiken maailman sometilit… mutta niitä ei varmaan nyt tässä haeta.
”Kirjoita sun ajatusmaailmaa, kerro siitä mistä sä ammennat sun iloisuuden ja positiivisuuden asiakaspalveluun.”
– Huh, tää olikin helppo… NO TEISTÄ, ASIAKKAISTA!

Viimeisen vuoden aikana on ajoittain ollut hyvinkin vaikeaa löytää positiivisuutta ja iloisuutta tähän työhön. Työ on tasapainotellut koko ajan vaakalaudalla. Lyhyelläkin varoitusajalla tulee uusia rajoituksia ja toimintaohjeita, ennakkoon ei ole ollut tietoa, tuleeko ensi viikolla lappu luukulle vai saako asiakkaan kanssa sovitut juhlat tai kokoukset järjestää.

Maskien läpi hymyileminen tuntuu välillä hyvinkin typerältä, mutta hymyilen silti. Muoviset pleksit kassan edessä näyttivät alkuun pelottavilta, nyt niiden läpi on jo oppinut näkemään tuttuja kasvoja, rakkaita asiakkaita. Hymyilen, koska joka ikinen päivä asiakkaita on edelleen tullut ovesta sisään meille.

Vaikeimpina aikoina vain ulosmyynti oli sallittu ja tulitte hakemaan take away -lounasta. Tuitte paikallista ja tilasitte etälounaan kotiin, rajoituksien hieman löystyttyä tulitte nauttimaan illallista turvavälein. Edelleen eletään poikkeusaikaa ja rajoituksia päällä, mutta optimistina uskon, että koko ajan menemme parempaan suuntaan. Suuntaan, jossa asiakkaiden iloinen puheensorina ja haarukan ja veitsen kilahtelut lautaseen taas kuuluvat säännöllisesti salissa. Asiakkaiden vankka tuki meille on ollut iso positiivisuuden lähde työhöni.

Iloa tuottavat asiakaskohtaamiset

Asiakas, joka käy useasti ja jota voi jo sanoa kanta-asiakkaaksi tai jopa puhutella nimellä antaa myös hurjan paljon positiivisuutta ympärilleen. Omasta mielestäni se osoittaa sen, että asiakas tietää olevansa enemmän kuin tervetullut. Sosiaalisena ihmisenä tykkään välillä istua tutun asiakkaan pöytään ja kysyä kuulumisia tai höpötellä hetken niitä näitä. Tästä saan itsekin omaan päivääni piristystä.

Kuvittele tilanne, jossa asiakas tulee ulko-ovesta sisään ja on heti jo kaukaa metrien päässä käsi pystyssä hymyillen tervehtimässä sinua nimellä. Kuvittele tilanne, jossa maanantaiaamun ensimmäinen asiakas kysyy, miten sinun viikonloppusi sujui. Kuvittele, kun asiakas kertoo lähtiessään käyneensä meillä ensimmäistä, muttei missään nimessä viimeistä kertaa. Kuvittele AITO kiitos asiakkaalta. Tätä on asiakaskohtaaminen ja sen tuoma työnilo parhaimmillaan!

Minulla ja varmasti jokaisella meistä on ikävä meidän yläkerran sauna-, kokous- ja edustustilojen milloin mitäkin juhlia. Kokouksia, syntymäpäiväjuhlia, saunailtoja, virkistyspäiviä, kissanristiäisiä tai vaikkapa häitä, niin kuin pitkästä aikaa viime viikonloppuna. Myönnän, että vähän on myös ikävä kutsuja selänpesijäksi. Huumoria tarvittiin silloinkin, kun eräs asiakas kivenkovaa halusi kirjata 500 euroa tippiä. Syynä se, että olin niin paska tarjoilija, kun en enää tarjoillutkaan sitä vettä väkevämpää asiakkaiden päihtymyksen takia. Hymyllä ja palveluasenteella selvittiin siitäkin.

Vantaan parhaat työkaverit

Mutta ilman Vantaan parhaita työkavereita ei itsellänikään hymy varmasti nousisi joka päivä korviin. Useasti kerron somessakin, miten minulla on maailman parhaat työkaverit. Heistä kumpuaa iso positiivinen energia jokaiseen päivään ja siksi haluankin sitä vielä tässäkin kaikille lukijoille tuoda julki.

Yksin ei meistä kukaan ravintolaa pyörittäisi. Siihen tarvitaan henkilökunta, jossa jokaisella on omat vahvuutensa: tehokkuus, siisteys, rauhallisuus, tuotetietämys tai ihan vain se kymppi+ asenne! Unohtamatta mun the esimiehiä. Ravintoloitsijat Toni ja Tomi, tässä on kaverukset joita voi katsoa vain ylöspäin. Kaksi täysin erilaista persoonaa, jotka ovat täysin tyhjästä rakentaneet ja näinä vaikeinakin aikoina pitäneet pystyssä Vantaan Parhaan Ravintolan, jo neljänä vuotena peräkkäin (tämä siis Vantaan Sanomien jokavuotisen äänestyksen tulos – vaikkakaan omasta mielestäni tähän ei äänestystä edes tarvita!).

Vaikka henkilökunta sanookin, että olen muka se ärsyttävä aamuihminen, joka heti työpaikalle päästyään puhuu paljon, ja ihmettelee miksi voin olla aina iloinen, niin kyllä ne toivottavasti musta myös tykkää. Arvostusta on vaikea saada, mutta uskon että meillä se toimii molemmin päin henkilökunnan ja esimiehien välillä. Ilman huumoria ei meidän Wandas-perheessä pärjäisi. Esimiehenä yritän parhaani mukaan näyttää mallia, rohkaista ja antaa vastuuta. Työyhteisön huumori onkin hyvää fiiistä arjessa ylläpitävä olennainen moottori.

Kaikista näistä positiivisuuden lähteistä kaikkein iloisimmaksi kuitenkin minut tekee asiakkaiden kiitos onnistumisesta. Se tuo aidon, sydäntä lämmittävän hymyn itselle ja sen avulla jaksaa taas pitkälle eteenpäin.
Mä tykkään mun työstä, oikeasti.
Pusmoi!

Katarina Pekkanen (Kata)
ravintolapäällikkö
positiivisuusvastaava
Wandas Kitchen & Lounge

Täyteläistä syksyä odotellen

Aloitin työt Wandasin keittiömestarina maaliskuussa 2020. Mulla oli isot saappaat täytettävänä sekä todella iso näyttämisen halu niin omistajille, työkavereille kuin asiakkaillekin. En halua korvata ketään,

Lue lisää »

Kata sun pitäis kirjottaa blogi!

Näin mun pomo ilmoitti mulle pari viikkoa sitten. Ja ensimmäisenä mielessä pyörähti Sinkkuelämää-sarjan blogit ja kaiken maailman sometilit… mutta niitä ei varmaan nyt tässä haeta.”Kirjoita

Lue lisää »

Olisiko aika taas nauttia?

Haastavien aikojen keskellä meillä Wandalla usko tulevaan on koko ajan säilynyt. Toimintojen sopeuttamisesta ja kassakriisistäkin huolimatta olemme sinnikkäästi uudistuneet ja kehittäneet tekemisiämme. Nyt on seuraavan

Lue lisää »